Kesän suosikit

25.7.2017
Kesä-heinäkuun aikana tielleni on tullut yhtä jos toistakin mielettömän kivaa asiaa - niin pari kosmetiikkajuttua kuin uusia (ja vanhoja) vaatteitakin. Ehkä tässä välissä olisi hyvä aika vinkata tähän mennessä löytyneitä kesäsuosikkeja.


Mossa Micellar Water Cleansing misellivesi
Mun ehdoton lempparilöytö aikoihin!! Edellisen tyhjän kasvovesiputelin tilalle täytyi saada uusi kaveri ja Ruohonjuuren verkkokaupassa seikkaillessa törmäsin Mossan miselliveteen. Päätin antaa tälle uudelle tuttavuudelle tilaisuuden ja käytössä se on jopa ylittänyt odotukseni. Tuoksu on aivan ihana ja kasvoille pesun jäljiltä jääneet meikinjämät lähtee tehokkaasti tämän avulla pois. Iho jää superfreesin tuntuiseksi ja kosteutetun oloiseksi. Kaiken lisäksi tässä mennään täysin vegaanisella linjalla! En rehelliseti keksi mitään pahaa sanottavaa - ihan huipputuote, jota en varmana vaihda.


Evolve Organic Beauty, Sunless Glow Body Lotion
Koska olen maailman huonoin ruskettumaan ja tähän päälle kun lisätään varsin vilponen kesä, saadaan yhtälöksi hävyttömän vähän päivettynyt iho. Toki hipiäni on vähän ottanut aurinkoa pintaansa, mutta ei pieni lisärusketus olisi ollenkaan pahitteeksi. Samalla Ruohonjuurireissulla edellisen miselliveden kanssa ostoskoriin tarttui tämä itseruskettava, joka myös oli erittäin positiivinen yllätys. "Normaalien" itseruskettavien tapaan tämä ei jätä sellaista kunnon ruskettunutta pintaa (josta jää TODELLA helposti myös raitoja ihoon), vaan lopputulos on ihanan luonnollinen. Jos haluaa selkeän eron yhden käytön jälkeen, ei tuote ehkä ole oikea, mutta itse tykkään tosi paljon siitä miten pikkuhiljaa rusketuksen volyymia saa lisättyä. Samalla kun iho saa pientä päivetystä, toimii tämä nimensä mukaisesti kosteusvoiteen tavoin jättäen jälkeensä sopivan kosteutetun fiiliksen. Iso peukku ylöspäin myös tämänkin vegaanisuudesta!


Bershka, toppi
Kesäkuiselta Tallinan reissulta mukaani lähti yksi ainoa vaatekappale - juuri tämä toppi. Mun ei ollut tarkoitus shoppailla yhtään mitään, mutta kaverin kanssa pari kauppaa kierreltyä tykästyin tähän niin paljon, että oli se pakko hankkia. Tykkään tosi paljon noistä BREAK RULES-tekstillä varustetuista nauhoista, jotka antaa kivasti ilmettä paitaan. Punnasin kauan harmaan ja valkoisen välillä, mutta harmaa vei syystäkin voiton. 


Vans Authentic
Olen aina ollut ehkä enemmän Converse kuin Vans tyyppiä, mutta jotenkin jälkimmäiset alkoi näyttämään liian hyviltä. Vielä kun mun ainoat mustat ja hyvät kengät menivät vähän rikki, sorruin vihdoin hankkimaan itselleni uudet tennarit. Tykkään näistä ihan superisti, koska sen lisäksi, että näyttäähän nämä nyt mielettömän hyviltä, ovat ne myös yllättävän mukavat jalassa. Festaritkin jaksoi hyvin pomppia nämä jalassa ilman yhtä ainuttakaan rakkoa, joita kovin helposti ilmaantuu uusia kenkiä koeajaessa. 6/5 hankinta. 


Farkkutakit
Kuten taisin Kevään suosikit-postauksessakin sanoa, on musta hauskaa miten silloin omassa lapsuudessa muodissa olleet vaatteet ja asusteet ovat taas kuuminta huutoa. Silloin ainakin alle kouluikäisenä (varmasti vielä pikkuisen vanhempanakin) farkkutakki löytyi usein päältäni ja pidin näistä jo silloin huisin paljon. Vuosikausien tauon jälkeen aloin taas pikkuhiljaa lämpenemään näille ja viimein viime keväänä hankinkin ekan farkkutakin pitkiin aikoihin. Siitä se rakkaus sitten taas lähti ja tänä kesänä H&M:n aleista löysinkin kympin takin uudeksi lisäksi. Farkkutakit näyttää vaan niin sairaan hyviltä asussa kuin asussa.


Korsettivyöt
Tässä kesän aikana korsettivyöt on myös saaneet mut täysin syttymään. Tämän kuun alussa postasinkin (click) kuvia asusta, jossa komeilee tämä samainen itsetehty korsettivyö. Näillä saa mahtavasti coolia lookkia asuun ja kuten tuossa mainitsemassani postauksessa sanoin, niin vähän yöpaitamaisen t-paitamekonkin saa uhkumaan asennetta korsettivyön avulla.


Clas Ohlson, lasipullokori
Huomasin, että tämä kauan haikailemani lasipullokori pillien kera oli Clasussa alennuksessa tässä jokunen aika sitten, enkä enää malttanut olla hankkimatta sitä omaankin kotiini. Kori pulloineen jo itsessäänkin näyttää hyvältä tuossa keittiön työtasoilla ollessaan, mutta käytössä nämä korkilliset pullot ovat äärimmäisen käteviä. Näihin saa mukavasti tarjolle smoothiet sekä muut kesäjuomat, ja mukana tulleet kovat muovipillit säilyy moitteettomassa kunnossa käytöstä toiseen.

Millaisia suosikkijuttuja olet löytänyt tänä kesänä?

Mun eka tatuointi

21.7.2017
Taisin viime tiistaina hihkua kokeneeni jotain maailman siisteintä ja lupailin palata asiaan myöhemmin. Halusin eka face to face järkyttää vanhempani sillä mitä olen tällä kertaa mennyt tekemään ennen kuin laitan someen yhtään mitään, ettei näiden tarvitse soitella perään että pilailenko. Homma on siis hoidettu ja parantuminenkin jo siinä vaiheessa, että halusin vihdoin napata tästä päähänpistostani kuvatkin. Kauempaa en olisi malttanut enää odottaakaan - olen edelleen ihan superinnoissani tästä!!


Olen pyöritellyt tatuoinnin ottamista päässäni aivan liian monta vuotta, mutta en vain ole uskaltanut viedä asiaa ajatusta pidemmälle. Neulat ei koskaan ole olleet mitään lempparijuttuja ja pelkäsin tietty sitä perinteistä, että mitä jos alkaa kaduttaa. Sinänsä onneksi asia on jälkimmäisen seikan puolesta ollut mietinnässä pitkään. Tässä taannoin manailin (taas) kaverilleni, että voi kun sitä vaan uskaltaisi marssia ottamaan sen leiman, sillä mulla oli paikka ja tekstikin tiedossa. Ei mennyt kauaakaan kun tämä samainen kaveri laittoi mulle viestiä, että hän keksi itsekin millaisen pienen tatskan haluaisi just nyt ja että voisikohan varata meillä kimppa-ajan. Hetken kauhistelun jälkeen käskin pokkana antaa palaa vaan ja ajan saikin varsin pian viiden päivän päähän. Enää ei ollut mitään estettä minun ja tatuointi-ideani välissä, joten pakkohan sinne paikan päälle oli lopulta marssia. Ja oli mulla onneksi joku pitämässä kädestä kiinni, jos olisi alkanut liikaa jänskättää.


Päätin aloittaa "siitä helpoimmasta päästä" ja halusin jumaloimani tekstipätkän kylkeeni. Tosi usein kuulee, ettei kyljestä kannata aloittaa sen herkkyyden takia, mutta toisaalta mua ei kiinnostanut sattuuko se ihan sairaasti vai ihan jumalattomasti. Uumoilin tatuoinnin ottamisen olevan kuitenkin ei-niin-miellyttävää-hommaa oli paikka mikä tahansa, niin väliäkös nyt sillä. Itse operaatio kuitenkin yllätti mut toden teolla. Toki myönnän, että muutama viiva sai kroppani vähän jopa hytkähtämään ikävän tunteen takia, mutta loppuajan tuntui lähinnä vain epämukavalta. Ja välillä kutittikin. Ja mähän olen sellainen tyyppi, että ei se kipu mitään mutta hitto jos kutitat niin en vastaa millä vaistomaisesti huitaisen. (kutian siis silleen semihelposti, enkä pidä siitä yhtään)


Meni 12 minuuttia ja siinä se komeili mun kyljessä täydellistäkin täydellisempänä. Rakastuin saman tien ja olin maailman iloisin siitä, että kaverini sai mut VIHDOIN raahattua sinne penkille pötköttelemään neulan alle. Tekstin sanoma on kanssa juuri sitä, mitä haluan ihollani kantaa muistuttamassa mua joka päivä pitämään pään pystyssä. No rain, no flowers. Niin yksinkertainen, mutta niin viisas ja kaunis lausahdus. Mulle se ennenkaikkea tarkoittaa sitä, että elämässä tarvitaan välillä niitä huonoja aikoja, jotta osaa arvostaa entistä enemmän ihania hetkiä. Ja kun ensin on käynyt vähän syvemmissä vesissä pulikoimassa, niin sieltä ylös päästyä maailma näyttää aivan mielettömän kauniilta. Sama toimii myös vähemmän syvällisissä sfääreissä, esimerkiksi juuri tämän tatuoinnin ottamisessa. Vaikka jokunen päivä ennen h-hetkeä mut valtasikin suunnaton pakokauhu, että en pysty menemään sinne saamatta jonkin sortin kohtausta, niin tekstin ollessa vihdoin iholla oli se kaiken panikoinnin arvoinen. Seuraavaa aikaa odotellessa!

Onko sulla millaisia tatuointeja ihollasi? 

3 vuotta

18.7.2017

Tasan kolme vuotta sitten mulla ei ollut pienintäkään aavistusta siitä, että juuri tänä samaisena päivänä vuonna 2014 tapahtui jotain koko elämäni mullistavaa. Pienen pieni Nemo-koira ja tämän 5 sisarusta (jep, ihan hillitön pommipentue!) putkahtivat tähän maailmaan aivan yhtä pihalla kuin minäkin siitä, mitä tämä elämä tuokaan vielä tullessaan. Sentään viikkojen vieriessä ja kohtalon suorastaan heittäessä tämän pentueen tielleni aloin jo aavistaa, mihin suuntaan tässä ollaan menossa. Viimeiseltään soitettuani kasvattajalle sovittiin vierailuaika, eikä aikaakaan kun pääsin ekaa kertaa näkemään vain 7 viikon ikäisiä supersöpöjä karvapalleroita. Jo tässä kohtaa olin aivan sulaa vahaa näiden nappisilmien edessä, mutta paras oli vielä edessäpäin.


En koskaan unohda sitä hetkeä, kun Nemo katsoi mua ekan kerran sillä samalla selkärankaan asti porautuvalla katseella, jota se heittää välillä edelleen. Mulla oli just toinen vapaana oleva pentu sylissäni ja sitä silitellessä huomasin, että joku tuijottaa mua nyt aika syyllistävällä ilmeellä. Laskin ensimmäisen pennun alas ja sillä samalla sekunnilla Nemo suorastaan hyökkäsi luokseni. Äsken sylissäni ollut penska köpötteli pokkana pois, eikä osoittanut lainkaan samanlaista kiinnostusta mua kohtaan kuin tämä toinen otus. Niinpä tein elämäni parhaimman päätöksen ja nappasin tämän pienokaisen syliin. Siinä se istua napotti ja tuntui juuri siltä oikealta. Muistan kun mulle esiteltiin nämä kaksi vapaana olevaa oranssisoopelia poikapentua, että tämä ensimmäinen tuttavuus oli kuulemma rauhallisempi ja jälkimmäinen taas se koko pentueen pomo ja dominoivin tapaus. Jälkimmäinen piirre hermostutti pikkuisen ja juuri sen takia halusin eka tutustua tähän rauhallisempaan yksilöön. Loppupeleissä kuitenkin bossi tai ei, olin aivan myyty saatuani Nemon rintakehää vasten tuhisemaan ja vähän jopa järsimään sormea. 


Vaikka ensimmäisen oman koiran hankinta pelottikin ihan mielettömästi, oli se silti paras tekemäni päätös. Tottakai koirasta tulee paljon vastuuta eikä elämä voi olla yhtä lentävää mitä ilman lemmikiä olisi, sekä Nemon nuoruusiän kauhea sairastelu sai mut vanhenemaan jatkuvan stressin ja huolehtimisen myötä varmaan miljoona vuotta. Kaikesta huolimatta voin silti käsi sydämellä sanoa, että en kadu yhtä ainuttakaan sekuntia viimeisestä vajaasta kolmesta vuodesta. Nemo on mulle yksi rakkaimmista asioista tässä maailmassa ja se koirasta huokuva vilpitön rakkaus on parasta mitä olen koskaan kokenut. Unohtamatta sitä, että kun Nemo on onnellinen, saa sen saman ilon kokoea itsekin vain siksi, että toinen on aivan pähkinöinä. Tänään muun muassa Nemo sai parikin lahjaa, mutta heittämällä paras oli poikaystäväni valitsema oranssi frisbee. Käytiin heti aamuisen Musti ja Mirri-reissun jälkeen heittelemässä sitä hetki takapihalla (hihnassa tosin, pitää kohta lähteä etsimään paikka vapaana juoksentelullekin) ja vielä sisälle tulon jälkeenkin poika riekkui sen kanssa valehtelematta tunnin yhtä soittoa. Nemo heitteli sitä ilmaan, kuopi tassuillaan frisbeen pinnassa olevaa kohokuviointia ja roudasi sitä mulle aika ajoin heitettäväksi. Katselin vaan tuon pikkutyypin riehumista idioottimainen virne kasvoillani ja tajusin kuinka onnelliseksi Nemo mut tekeekään. Meidän eka kohtaaminen oli puhdasta rakkautta ensisilmäyksellä - eikä se ole kadonnut minnekään näiden vuosien myötä. Onnea pieni muruseni, mami rakastaa (ja jälkimmäistä kahta sanaa muuten kailotankin tuolle pienelle höpsölle jokaikinen päivä)

Oodi kesälle

14.7.2017

Kun kesä valuu näin villiä vauhtia eteenpäin, pysähtyy sitä pakostakin miettimään kuinka ihanaa aikaa kesä on. Ja miten ajatuskin syksystä kauhistuttaa tällä hetkellä. On parasta päätyä aamulenkillä toteamaan, että takki päällä on liian kuuma auringon pilkottaessa siniseltä taivaalta lämmittäen niin suloisesti. Kesäisin jopa sade on ihanaa, eikä pieni (tai isompikaan) tihkusade haittaa yhtään metsäpolkuja tallatessa eteenpäin. Ja voi vitsit miten sateen jälkeen ilma onkaan raikas.



Olen aina ollut enemmän kesäfani kuin vaikkapa liputtanut kevään tai syksyn puolesta. Tykkään toki näistäkin molemmista, mutta kesäisin vaan kaikki on paremmin ja olo on inspiroituneempi. Syksyisin saattaa hyvinkin kuluttaa vapaapäivänsä lojuen sohvalla puoli päivää, kun taas suvena ei millään malta tuhlata aikaansa tekemättömyyteen. Eikä moinen edes huvitakaan. Vaikka kuinka olenkin ollut puoliksi lomalla koko kesän tähän mennessä kesäopintojen ohella, ei mulla silti taida olla ollut yhtä ainuttakaan tylsyyden täyteistä päivää. Kyllä sitä aina keksii jotakin puuhaa - kavereiden kanssa treffailua, rannassa kävelyä, koiran kanssa pelleilyä, blogihommia, kouluhommia ja ties mitä.

Top - Forever 21 | Cardigan - H&M | Shorts - H&M | Shoes - Forever 21 | Bag - Forever 21 | Watch - Votch

Nyt kun heinäkuukin alkaa olla puolessa välissä tulee väkisinkin pieni kääk-fiilis aika ajoin, kun kesä on jo näin pitkällä. Touko- ja kesäkuu meni ihan hurauksessa ohi ja nyt vähän jännittää käykö tämän kuun kanssa samalla lailla. Onneksi jäljellä on vielä elokuu ja puolet heinäkuustakin, joten ei se kesä nyt kuitenkaan taida loppua ihan näillä näppylöillä. Välillä pitää vaan muistaa kaiken kesämenon ohessa pysähtyä olemaan ja nauttimaan näistä just nyt meneillään olevista hetkistä. Ja ah-niin-ihanasta kesästä.


Onko sulla millainen suhde kesään atm? Kaipaatko jo syksyä vai saisiko kesä jatkua vielä kaaaaauan?